Kastemadot on nyt päivän kuuma sana! Sateiden myötä on meidän piha täynnänsä kastematoja ja ne ne vasta on kiinnostavia. Kävelymatkat ei kovin nopeasti etene kun joka matoa on psähdyttävä tuijottamaan ja tökkimään.

Eilen meidän ja muidenkin muksut keräsivät ämpärin puolilleen kastematoja. Siellä ne luikertelivat ämpärissä vähäisessä mullassaan. Uh, yök. Sitten se ämpäri oli rikki pohjasta, sellainen railomainen reikä oli pohjassa. Sieltä pursusi matoja, jotka siis roikkuivat puoliksi litistyneinä ämpärin pohjasta. Pojat ja tytöt painoivat ämpäri kädessään potkulaudoilla ja ilman ympäri pihaa.

Matoja otettiin myös käden päälle ja niitä kuljeteltiin ympäriinsä. Olivat kuulemma niin suloisia..  Kun käytiin puistossa niin poika tyttökaverinsa kanssa otti yhden madon "hellään" huomaansa. Matoa kuljeteltiin sinne tänne ja kylveteltiin vähän väliä lätäkössä. Siihen saakka kunnes mato kuoli kaikkeen siihen "huolenpitoon". Voi reppanaa.. Mikä kohtalo. Käskin lasten kaivaa madolle kuopan ja saivat järjestää sille hautajaiset. Poika ei tuntenut sääliä, eikä osallistunut seremoniaan mutta kaverinsa kaivoi madolle kuopan, laittoi madon lehden päälle ja täytti kuopan mullalla. Kukkaa ei haudalle löytynyt, mutta lehti laitettiin koristeeksi. Lehti meni kyllä väärään kohtaan, että se siitä koristelusta. Hautakin on sellaisen pomppukiikun alla, että haudan päällä sitten joka päivä reippaasti pompitaan. Että se siitä hautarauhastakin. Ehdotin laulua madolle, mutta siihen eivät lapset suostuneet.

Tyttökin on huvittava kun tiirailee läheltä joka madon pihalla.

Eilen illalla kävin salaa kaatamassa sen ämpärin, joka oli puolillaan matoja. Se olikin yllättävän painava ja madot kurkkivat jo reunan yli, joten kävin törkkimässä sitä ämpäriä inhosta kavahdellen tuolla sisäpihalla.. toivotaan, että kovin moni naapuri katsellut.. Päästin kuitenkin madot vapauteen. Vähän jäin säälimään niitä matoja, jotka sinne ämpärin pohjan railoon olivat juuttuneet, mutta en jäänyt kiskomaan niitä sieltä poiskaan, jotain rajaa sentään!

Mutta että sellaista eksoottista meininkiä täällä tällä kertaa! Toivotaan nyt hetkeksi poutaa!

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja erityisesti omalle, rakkaalle äidilleni!!!!

Nukun korvatulpat korvissa silloin kun on oma nukkumisvuoroni aamulla, mutta silti kuulin aamutoimien hälinän tänä aamuna. Heräsin siihen kun lapset ryntäsivät makkariin onnentoivotuksin ja aamupalatarjottimin! Vuoden ihanimpia aamuja nämä äitienpäiväaamut!

Siinä sitä sitten herkuteltiin. Poika oli tehnyt kerhossa keksejä ja kirjekuoressa oli hieno kortti, jossa oli pojan kuva. Kirjekuorikin oli hienosti väritelty, leppäkerttuja. Poika oli tehnyt myös kokkikirjan, jossa on ranskalaisten ja nakkien teko-ohje, mutta se on nyt piilotettu niin hyvin, ettei sitä ole vielä löytynyt :D Kyllä se vielä joskus esiin pompsahtaa!

Mies on jo antanut äitienpäivälahjan lastensa äidille (se olen minä, jos se jollekin on vielä epäselvää). Sain lentoliput Kaunasiin. Hauska vitsi miehen mielestä on se, että hän osti vahingossa myös paluulipunkin.. Mä siihen sitten kyllä sanoin, että voin mä sinne Kaunasiin pidemmäksikin aikaa jäädä, mutta luulen, että se paluulippu nimenomaan on miehelle se tärkein ;) No juu, mutta hieno lahja oli! Se on kyllä vielä käyttämättä, kahden viikon päästä lähden meidän ompeluseuran kanssa Liettuaan katsomaan paikallisia ompeluksia! Sain vielä "yllätykseksi" aamuun kirjan ja suklaalevyn! Ne on aina todellisia yllätyksiä, samoin kuin nimipäivänä pörrösukat :) Ihania "yllätyksiä" :)

Päivän parhautta oli myös aamun painihetki. Jonka jälkeen miehet lähti hakemaan kakkua ja kukkia. Kukat oli poika valinnut, oli söpö kukkahärpäke kertakaikkiaan ja mies tilasi naapurikikkarilta mustikka-valkosuklaakakun, joka sitten neljään pekkaan hotkaistiin.

Näin sitä on alkanut hauska päivä! Kohta suunnataan auton nokka kohti Amurin mummulaa ja päästään onnittelemaan parasta äitiä, mummua ja anoppia!

Ihanaista äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille!

Niin, kesää tässä jo kovasti odotellaan, vaan eipä näytä olevan tulossa. Viileetä on, ja jos aurinko vähän kurkisteleekin niin tuulee kumminkin. Mä haluaisin jo eroon välikausihaalareista ja pipoista!

Jassoo, koska olen ollut laiska kirjoittaja, joudun taas kirjoittamaan romaanin. On ihan pakko katsoa kalenterista taas, että mitä on tullut tehtyä. Muuten en muista mitään.

Poitsulla on ollut kolme antibioottikuuria korvatulehdukseen ja nyt on sitten oikeassa korvassa liimakorva. Sai sitten kortisonisuihkeen ja ohjeen käyttää nenäilmapalloa. Suihkittiin suihketta ja poika puhalteli ilmapalloon niin, että korva puhkesi taas... nyt on sitten vain suihketta laitettu ja ensi viikolla selviää, että onko liimakorvatilanne edelleen, että pitääkö mennä putkitukseen. Pidetääs kaikki peukkuja, että ei tarvi putkitusta. Kun enää ei ole kuin se yksi korvatulehdus vuodessa, joka on sitten kyllä sitkeä.

Lapsilla oli valokuvaus kerholla. Pojalla oli ensin oman ryhmän kuvaus ja yksittäiskuvaus. Sitten vein tytön kuvattavaksi, mutta eipä suostunut. Laittoi silmät kiinni ja kirkui: "Apua, apua!" Ota siitä sitten kuvaa.. Eli ei saatu tyttösestä kerhokuvia..

Tänä pääsiäisenä poika kävi ekan kerran virpomassa. Haettiin oksia naapurien kanssa ja koristeltiin niitä. Sitten palmusunnuntaina pojat puettiin hienoiksi noidiksi ja salaa kurkittiin kun kävivät ovelta ovelle virpomassa. Hienosti kysyivät aina saako virpoa. Sitten huiskittiin oksilla ja lausuttiin runoa. Yhden oven takana kun odottelivat palkkiotaan poika sanoi kaverilleen, että: "Mieti jos saadaan satanen!" :) Ei ihan satkua tullut, mutta suklaata ja namia kuitenkin!:)

Vaikka typsykkä ei kuvaukseen suostunutkaan, niin yllätti kaikki suostumalla suuhygienistin tarkastettavaksi. Hienot hampaat on tytöllä! Siitä voi äiskäkin ottaa jotain kunniaa, kai..

Pääsiäisenä käytiin äidin luona syömässä tavalliseen tapaan herkkuruokia. Pääsiäiselle sattui tänä vuonna mun synttäripäiväkin. Sisko vei mut yllätykseksi meikkiopastukseen Sokokselle. Se oli tosi kiva ylläri. Meikkaaja meikkasi ja opasti ja kertoi aina mitä tuotetta käyttää. Sitten sai 60 eurolla ostaa niitä tuotteita. Tuli vähän päivitettyä sävyvalikoimaa ja yllätin itseni hankkimalla irtoripset!:) Oikein kerran olen ne laittanut. Tarvii varmaan alkaa laittaan niitä tuonne puistoon, et tulis niitä käytettyä! Mut siis hieno kokemus se oli! Käytiin sitten niin laitettuina siskon kanssa leivoskaffeillakin, tietenkin! Kiitos systeri, keksit hienon yllärin!

Mentiin sitten meikkaussession jälkeen koko perhe yökyläilemään kaverin luo Ylöjärvelle. Minä ja kaverini lähdettiin käymään kaupassa ja livahdettiin siinä salaa pubiin yhdelle, ihan synttäreiden kunniaksi. Se oli oikein rentouttavaa ja mukavaa! Sitten ilta saunottiin ja tehtiin tortilloja ja valvottiin. Oli kivaa ja rentouttavaa! Lapsetkin jopa nukkuivat yön, kiva! Yökyläilyt on kivoja kun saa sitten valvoa porukalla ja höpistä kunnolla.

Seuraavana päivänä sitten käytiin vielä kummipojalla kylässä. On kohta jo 10-vuotias. Aika on mennyt kyllä niin nopeasti! On kyllä kiva ja fiksu poika tuo kummipoikamme!

Pääsiäisenä vielä kakuteltiinkin taatan ja Irman kanssa. Tein kakun, jossa oli välissä ihana valkosuklaatäyte. Se oli hyvää. Kinuskikissan leivontablogista sen täytteen ohjeen nappasin, voin suositella!

Perinteinen kevään jalkahoito tuli suoritettua. Nyt kehtaa taas näytellä kinttujaan koko kesän, ihan kaikille! Nokialla on uusi kauneushoitola Anubis, se oli tosi kiva paikka. Sinne suuntaan jatkossakin, jos tulee kauneudenhoidollista tarvetta!

Huhtikuussa käytiin perhekuvauksessa. Citydealissa oli tosi hyvä tarjous hyvällä kuvaajalla ja sinne sitten mentiin. Ja sain siitä kyllä aika stressin itselleni väännettyä. Mitä päälle kaikille, että edes vähän jotain samoja sävyjä.. millaisia kuvia, pitääkö olla jotain erikoista/erityistä... No, kuvaukseen mentiin ja aika hikinen urakka oli. Piti saada kaikki kokoon edes hetkeksi. Tyttö ei oikein ollut kuvausintoinen ja koko kuvio oli aika haastava.. No, kuvia saatiin ja koevedoksia pitäisi nyt plärätä. Muuten löytyy hyvin kuvia, mutta me kaikki neljä ei olla yhdessäkään kuvassa kaikki järkevän näköisiä.. Kuvaaja ehdotti, että jollekin voi vaihtaa pään jostain toisesta kuvasta... Aika hassua, mut se nyt varmaan on ainoa vaihtoehto. En kyllä halua seinälle kuvaa, jossa joku meistä on hölmön näköinen kun kerran ihan kuvaamossa asti käytiin.. Täytyy ajatella, että tämä on sitä nykyaikaa sitten :)

Kuvauksesa huristeltiin suoraan meidän pikku kummipojan 1-vuotis synttäreille. Aika sankari sieltä päiväunilta sitten heräsikin ja touhusi innolla vieraiden kanssa. Upeat kakut oli mamma vääntänyt ja herkuteltiinkin siinä. Noin se vaan aika kuluu, juuri oli pieni vauva, nyt jo kävellä kaakertaa kovaa vauhtia. On tosi suloinen ja iloinen poika!

Illalla olikin mukavaa ohjelmaa. Päästiin miehen kanssa oikein kaksin lähtemään (kiitos serkkuherkku lastenhoitoavusta) syömään kun veli tuli kaukomailta Suomeen työreissulle. Kerkesi onneksi treffaamaan meidän koko köörin ja kavereitaankin. Syötiin ensin kunnolla ja sen jälkeen jäin systerin kanssa broidia rääkkäämään kaupungille. Veljen kavereitakin ilmestyi paikalla ja ilta oli tosi hauska! Koskahan on naurettu niin paljon viimeksi! Ja niin kiva nähdä veljeäkin kun niin harvoin nykyään nähdään. Kun siellä ravintolassa nähtiin tuo veliveikkonen niin melkein itketti kun sitä näkee niin harvoin. Näin sen tässä tunnustan, vaivihkaa, että ihan liikutuin ;) Seuraavana päivänä saatiin veli vielä kylässä käymään. Kiva kun nähtiin! Onneksi kesä tulee pian ja saadaan taas Malesian porukka Suomessa käymään.

No, mies vietti talvilomansa huhtikuussa. Varattiin anoppi lapsia hoitamaan yhdeksi päiväksi, että saatiin varastot siivottua. Ollaan nyt jatkettu tätä siivousprojektia niin, että kaikki komerot ja varastot on siivottu! Seon kuulkaa niin puhdistavaa, sekä fyysisesti että henkisesti! Ihana tietää, ettei turhaa tavaraa ole enää niin paljoa nurkissa lojumassa. Vähän haikein mielin noita vauvatavaroitakin lajittelin.. tässäkö se nyt sitten oli? Ei enää vauvelia hoidettavana ja nuuhkuteltavana? Toisaalta ihanaa. Ei enää valvomisia, imetyksiä, epämääräisiä itkuja.. No, aika aikaansa.. Mutta silti..Haikeaa. Kyllä mä luulen, että me ollaan osaltamme täytetty maailmaa.

Uusi juttu tällä keväällä on ollut tytön kaverisynttärit. Näissä lapsiperhepiireissä pyörii sellainen porukka, että 2009 syntyneitä tyttöjä on neljä. Kolme on syntynyt keväällä ja meidän tyttö syksyllä. Tytsy sai kutsun kaikille näille kolmille synttäreille. On se niin hassua! Juuri tyttö oli pieni vauva ja nyt jo käy kaverisynttäreillä :) Äiti on tietty mukana, ei meidän flikka jäis yksin minnekään, en ainakaan usko! Mutta on niin kivan näköistä tytöt tylleissään istuu ja syö namia ja kakkua. Sitten leikitään leluilla ja ihmetellään ongintaa. Pyörittiin myös piirissä ja laulettiin Piiri pieni pyörii :D Niin söpöö!!!

Sain synttärilahjaksi käynnin shiatsussa. Isä ja Irma vei mut Frantsilan hoitolaan ja valitsin hoidoksi shiatsun. Se oli hieno ja rentouttava kokemus! Tosi käsittely olikin, hieno kokemus, voin suositella!!! Kiitos siitä isälle ja Irmalle!!

Poika yllätti mut pari kertaa tässä pari viikkoa sitten. Niille oli kerhossa jaettu suklaamunat ja poikapa ei syönytkään omaansa vaan pakkasi sen reppuunsa. Sitten kotimatkalla se kertoi, että sillä on mulle yllätys. Poika kuvaili yllätystä ja oli jännityksest soikea kun sai antaa sen yllärin MULLE. Siis poika ei syönyt itse sitä munaa vaan toi sen mulle! Olin ihan otettu! Voi mun pientä kilttiä poikaani! Toinen ylläri oli seuraavana päivänä. Olin yläkerrassa ensin nukuttamassa tyttöä ja sitten ripustelin pyykkiä. SIllä välin poika oli ihan yksin keittänyt mulle kahvit ja laittanut meille piknikin olkkarin lattialle. Viltit ja keksit laitettuina! Sitä kahvinkeittoa mä hämmästelin ja mielessäni mietin, että minkähänlaista sumppia poika on keittänyt. Hyvää kahvia se oli, mutta poika kaatoi sitä mulle samassa suhteessa kuin mitä itselleen laitetaan. Eli sentti kahvia pohjalle ja kymmenen senttiä maitoa päälle :) Silti, kehuin kahvit ja nautittiin piknikissä ihan kahden :) On hän kovin huomaavainen poika! Kerhossakin on saanut kiitosta kun on niin muut huomioon ottava poika, leikkii kaikkien kanssa ja on kiltti kaikille. On sitten kyllä kuulemma kovasti touhukaskin. Asiaa on paljon ja aina ei oikein malttaisi sitä omaa vuoroaan odottaa. Poika on äidin (ja taatan) puhelias poika, ei mahda geeneilleen mitään:) Mutta hieno juttu, että on muut huomioiva ja muille kiltti. Nyt sitä virtaa on, muistellaan sitä sitten kun poika on flegmaattinen teini :D

Tyttö on jotenkin kasvanut kovasti. Uusia taitoja on tullut ja sanoja paljon!  On se mukavaa kun on uusia taitoja ja kujeita. Kiltti typykkä tuo vieläkin vaan on. Syöminen on vaan joskus vähän sellaista ja tällaista. Kun laitan ruoan eteen, tyttö saattaa vain nuuhkaista ruokaa ja toteaa: "Ei tyttää" ja työntää lautasen kauemmaksi. Joutuu kuitenkin maistamaan. Mutustelee sitten leipää. Eipä tuo laihaksi ole jäänyt kuitenkaan, että pääasiassa ruoka maistuu. Sama ruoka menee toisena päivänä ja toisena "ei tyttää". Nainenhan saa muuttaa mieltään, eikös se niin mene?

Hups, aika novelli tämä jo on. Vielä sen verran, että yllätettiin systerin kanssa serkkuherkkunen viemällä hänet Plevnaan katsomaan NKOTBSB-keikkaa. Se oli aika hieno kokemus! Fiilisteltiin vanhoja fanituksia ja laulettiin mukana. Kiva, että hokatiin tuollainen keikka!:) Onnea vielä vanha kääkkä serkkuni! ;)

Niin, ja vielä yksi iso asia on kertomatta. Lapset pääsevät nyt sitten syksyllä siihen päiväkotiin mihin heille ykkösenä paikkaa haettiin. Paljon hyvää olen kuullut tästä päiväkodista ja kovin ystävällistä sakkia siellä on ollut kun olen sitten asioita nyt soitellut. Pojan ryhmään tulee heti kolme tuttua lasta, mikä on ihan mahtavaa! Tytön ryhmään tulee kaksi tuttua poikaa. Tytön ryhmässä on enemmän pienempiä lapsia mitä tyttö itse on. Ehkä hyvä niin! Tai en tiedä, saa nähdä miten se touhu sitten alkaa suttaantumaan. Jos nyt eletään kevättä ja kesää ensin ja sitten vasta suuremmin pohditaan tuota elämänmuutosta sitten.

Nyt on pakko lähteä suihkuun ja nukkumaan! Kävin tänäänkin naapurin kanssa lenkillä, ollaan oikein käyty juoksulenkeillä ja kunto kasvaa kohisten. Liikunnasta tulee kyllä ihana olo!

No mutta, päätän rapsani tähän. Kivaa kevättä ja kesän alkua kaikille!

No joo, onhan sitä aikaa taas kulunut edellisestä postauksesta. Jospa taas skriivailisi kuulumisia teille tuhansille lukijoilleni!

Talven niska on taitettu, kevättä parasta huristellaan. Viimeisen puolentoista kuukauden ajan meillä on touhuttu seuraavaa..

Isi ja poika kävi katsomassa salibandypelin ja poika jaksoi katsoa peliä kauemmin kuin karkkipussin keston ajan, eli kehitystä on tapahtumassa. Minä, mummu ja lapset käytiin katsomassa Tanssiva muumilaakso tanssiteatteri, aikamoista touhua oli. 50 minuuttia oli maksimimäärä sitä laatua.

Tilattiin Hennesiltä paketti ja minä se vaan en opi. Taas sain kaikki palauttaa mitä itselleni olin tilannut. Lapsille onneksi suurin osa sopi.

Naapurilla oli tyttöjen ilta. Ensin oli aikuisten lelujen esittely ja sitten vain syötiin ja juotiin. Taas sain uusia tuttuja täältä Nokialta. Poikettiin jopa Nokian yöelämässä. Pari pubia täällä on ihan kivoja, mutta yksi oli täysin alitse muiden. En viitsi nimeä tähän kirjoittaa mutta samannimisiä tossuja on olemassa. Huh, että oli karsea paikka, tulipa sekin nähtyä. Ja siis ylihauskaa oli koko illan, sai taas nauraa vatsalihakset kipeiksi.

Poika kävi yökylässä kaverillaan, siis ilman äitiä tietenkin. Tosi reippaasti poika menee yökyläilemään, ei kyllä äitiä kaipaile, hyvä niin :).

Pari kertaa olen käynyt kummipojan kanssa uimahallissa vauvauinnissa. On se lystiä touhua, hyvin ne pikkuihmiset siellä uiskentelee ja sukeltelee. On ne sellaisia uiskentelevia nakkeja, vai mitä Eeva?

Pojan kanssa käytiin taas raivostumassa Nokian ensiavussa. On se uskomatonta kun jossain ei vaan homma toimi. Poika onkin nyt syönyt kolme kuuria korvatulehdukseensa, toivottavasti nyt on mennyt tulehdus ohi, huomenna se selviää.

Meillä tuli miehen kanssa 12 vuotta siitä kun tavattiin Crazy Horsessa. Johan tässä on yhteisiä polkuja tallailtu niin pitkä aika, ja pitkältä on tuntunutkin.. Elinkautinen on lusittu :D

Yhtenä perjantaina saatiin kummityttö äiteensä kanssa Espoosta meille yökylään. Oli mukavaista viettää iltaa ja aamupäivää tällä kokoonpanolla. Kiva kun jaksoivat meille asti ajella!

Käytiin katsomassa teatterissa Parasta ennen. Se oli kyllä ihan hyvä, mutta mua väsytti niin paljon ja lämmin teatteri sekä hämärä ja tasainen pulina sai mut nukahtelemaan varmaan 15 kertaa sen esityksen aikana. Siis korostan, että esitys oli ihan hyvä, mutta uni voitti.. Onneksi ei istuttu eturivissä. Käytiin sitten miehen kanssa vielä Coussicassa syömässä ja oli vaan hyvää ruokaa! Siellä ei kyllä pety!

Leffassa poikkesin serkun kanssa katsomassa Kulman pojat. Oli hauska, suosittelen!

Niin, ja tytteli sai elämänsä ensimmäisen kutsun kaverisynttäreille. Kerhokaveri täytti kolme vuotta ja sinne sitten mentiin. Niin ihania noin pienet kun istui pöydässä ja mutusti keksiä ja sitten leikittiin ja ongittiin :).

Uimahallista ollaan nyt innostuttu. Käytiin pojan kanssa ensin kahdestaan ja sitten parin päivän päästä mummu ja tyttökin tuli mukaan. Typsyn ensimmäinen kerta uikussa. Aluksi pelotti kovasti mutta altaassa typy rentoutui ja polskutteli oikein olan takaa. Nokian uimahalli on tosi kiva paikka, siellä kyllä viihtyy helposti pidempäänkin.

Käytin muksut parturissa ja tosi kiva juttu oli, että tytteli antoi leikata hiuksensa. Ihan lopuksi menetti hermonsa, mutta pääosin leikkuu sujui hyvin. Mahtavaa!! Kivat hiukset tuli molemmille. Pitäis nyt olla kivannäköiset kun ollaan menossa perhekuvaukseen huhtikuussa. Josko sais tästä mutsistakin ihmisen näköisen kun ammattikuvaaja kuvaa...?

Ja jännittäviä hetkiä koin ystäväni tekemässä reikihoidossa. Siitä en ihan näin julkisesti ala tekemään raporttia, mutta oli varsin erikoinen hoito ja mitä siinä tapahtui ja mitä sen jälkeen tapahtui. Voin vain suositella muillekin. Avoimin mielin hörhöhoitoihin muutkin ;) Kiitos ystäväiseni tästä hoidosta!

Siinä nyt jotain puuhia millä ollaan kevättalvea kulutettu.

Ja koska täytän kohta taas vuosia ja vanhenen niin saan jo alkaa marmattamaan sairauksistani, eikös vaan? Hypätkää yli jos ei kiinnosta :) No mutta eli siis, vatsavaivat, mitkä on kiusanneet puolisen vuotta, on nyt siis tutkittu varsin perusteellisesti. on tehty ultraääni, skopia ja magneetti.. ja olen saanut kokeilla viikon maidotonta dieettiä, joka siinä kohtaa tuntui ihan tosi kurjalta. No, sepä ei auttanut ja poikkesin yksityisellä, erikoislääkärillä. Sain määräyksen aloittaa ruokavalion, jossa ei saanut olla viljoja, maitotuotteita, kahvia, teetä, sitrushedelmiä, mitään hiivaan leivottua.. Siinähän sitä ihmeteltiin, että mitä sitä sitten söisi. Kahvi oli paha homma, ikäni olen kahvetta lipitellyt, joten tauko kahvista tuntui inhottavalta. Ja kolme päivää päätä särki! Sen jälkeen diettiin tottui ja kahvia ei sitten enää niin tehnytkään mieli. Pari viikkoa meni suht helposti. Löysin ruokavaliooni soijatuotteet, riisit, riisimaidot, gluteenittomat tuotteet.. mitä kaikkea. Ja laihduin muutamia kiloja. Tänään juuri kokeilin muutamia farkkuja, jotka koko talven oli puristaneet ja niin vaan menivät jalkaan, napinkin sai kiinni :) Ihan mukavilta eivät vielä tuntuneet, eli muutama kilo vielä saisi lähteä. Dietti ei kuitenkaan auttanut vatsavaivoihin, joten sain aloittaa taas ihan normaalit sapuskat. Kahvikin nyt taas menee.. ja pulla valitettavasti, että ehkä se pari viimeistä ikävää ylikiloa vain jää vyötärölleni ikuisiksi ajoiksi.

No mutta, tällaista kuuluupi. Typsy juttelee koko ajan enemmän, nyt mä osaan jo aika hyvin suomentaa mitä tyttö yrittää meille kertoa. Jotenkin muutenkin se on niin iso tyttö jo. Ja poika varsinkin. Eskaripaikka on haettuna, saa nähdä mihin päiväkotiin pääsee esikouluilemaan. Työkuvioita on tässä vähän jo alettu pohdiskella, vaikka monta kuukautta tässä vielä kotona oleskellaankin. Ne vaan menee niin nopeasti.

Jahas, kaipa on aika lähteä koneelta muihin puuhiin. Typsy leikkii olkkarissa ja poika lähti naapuriin leikkimään. On se vaan mahtavaa, että naapurissa asuu niin hyvä kaveri, 5-6-vuotiaille nuo kaveritkin kun tuntuu jo olevan niin tärkeitä.

Poika sai lainaan kirjasarjan Löytöretket. On vaikka mitä aiheita, avaruutta, ihmistä, luontoa, keksintöjä.. Nyt on jo luettu avaruuskirja, sitten jatketaan luonnon ihmeillä. Tuntuu, että ihan kaikki kiinnostaa. "Mihin ihmiset menee kun ne menee taivaaseen?" "Miksi äiti aikuiset ei koskaan leiki?" "Mitähän näiden kivipussien sisällä on?" Siinä pari visaista.. Ja kun luettiin kirjaa, jossa mainittiin jotain tapahtuneen kauan, kauan sitten, tuhansia vuosia sitten kun ihmiset vielä asuivat luolissa, niin poika kysyi multa hämmästyneenä, että "oletteko te asuneet joskus luolissa?" :D Eli me aikuiset ollaan siis lapsen silmissä tuhansia vuosia vanhoja..:D

Ja vastaus otsikon kysymykseen on: energiaa.

Typsy ja poika heräsi aamulla iskän kanssa ja minä nousin taas kun iskä lähti töihin. Jäätiin pötköttämään sohvalle ja katsomaan telsusta lastenohjelmia. Sitten nautittiin aamupalaa. Niin kuin joka ikinen päivä tehdään. Mä luen lehden ja juon kahvia samalla. Joillekin ihmisille ei tule Aamulehteä. En ymmärrä miten voi päivän aloittaa ilman kahvia ja lehteä. En ymmärrä. Mitä sitä sitten tekee samalla kun syö aamupalaa? Tai jos ei juo kahvia, että miten sitä sitten muka oikeasti herää?

Näiden visaisten pohdintojen jälkeen istuin taas katsomaan tärkeimmät tietokoneelta. Nokian mammojen sivuilla myytiin kaksi tummanruskeaa puista yöpöytää vitosella kappale. Varasin ne. Sitten varasin myös yhden kivan hyllykön mitä joku myi. Sekin oli vitosen. Olin iloinen löydöistäni. Näin sitä vaan halvalla löytää kaikenlaista kivaa omaan kotiin! :) Sitten vähän hinkkasin keittiön lattiaa ettei tulevien vieraiden sukat tartu lattiaan kiinni. Ja sitten jo ovikello soikin ja saatiin pikkuinen kummipoika ja siskoni kylään. Tehtiin niin heti alkuun, että kun pieni vauveli saatiin unille niin sisko teki juoksulenkin. Kun sisko tuli takaisin, lähdin minä juoksemaan. Ja nyt tuntui kuin jalat olisi painaneet tonnin..oli raskas lenkki, mutta tulipa tehtyä. Sitten leivoin, syötiin ruokaa, käytiin suihkussa.. Ja sitten taas ovikellonen soi. Saatiin vieras ihan Malesiasta saakka! Veljen vaimo tuli tyttönsä kanssa meille ja olikin kiva nähdä pitkästä aikaa molempia!!Kauhea määrä tuliaisia saatiin ja pulistiin päälimmäisiä kuulumisia. Sitten kahviteltiin ja syötiin vähän malesialaisia kahvi"karkkejakin". Kun saatiin pikkutytteli petistä niin lähdettiin pulkkamäkeen. Meidän viereisessä puistossa on tosi hyvä pulkkamäki ja laskettiin siitä sekä aikuiset että lapset. Taisi veljen vaimo olla kaikken hurjapäisin! Monta kertaa laskettiin ja hauskaa oli! Pitkästä aikaa oikein laskettiin monta kertaa. Ja meillä oli tietty eväät mukana. Kaakaoo ja pullaa! Siinä sitä sitten herkuteltiin ja kun kukaan ei enää jaksanut laskea niin lähdettiin kotiin. Kotona vaan perunat kattilaan ja pötyä pöytään. Yhtä herkuttelua :D Mummu oli tehnyt älyttömän hyvää karjalanpaistia ja makaronilaatikkoa. Sisko teki herkullisen salaatin! Kyllä vaan ruoka maistui hyvältä!! Me pojan kanssa pidettiin vähän kiirettä syömisen kanssa kun piti lähteä lääkäriin. Poika oli päivällä monta kertaa valitellut korvaansa ja varasin sitten korvalääkäriajan. Ja nyt täytyy kyllä kehua Nokian Mehiläistä! Siellä on siis yksi lääkäri vastaanottamassa. Suostui ottamaan meidät päivän päätteeksi. Onkin oikein kuuluisa korvaguru. Tosi hyvä olikin. Totesi korvatulehduksen kyllä, saatiin resepti. Ja hinta oli vielä tosi edullinen. Oikein hämmästelin. Että erikoislääkäri, joka on vielä tosi hyvä ja kokenut laskuttaa hämmästyttävän vähän. Vakuutukseen meillä nämä kulut menee, mutta silti. Annoin positiivista palautetta koko kuviosta ja poikettiin apteekkiin hakemaan lääkkeet. Sitten palailtiin kotiin, jossa herkuteltiin mun tekemällä kakulla. Se oli "vastustamaton suklaakakku" nimeltään. Päälle tuli vaniljavaahtoa, joka oli maustettu appelsiininkuoriraasteella ja inkiväärillä. Oli hyvä kokonaisuus. Hyvä kakku, ehkä teen toistekin! Tuirelle tiedoksi, että ihan kahvila-ainesta :) Teen joskus Tuirellekin tätä!:) Lapset meni ihan ylikierroksilla, riehui päättöminä kanoina ympäri huushollia.. Ainakin niillä synkkaa yhteen, riehuminen tuntuu olevan hauskaa aina, vaikka se päättyykin melkein joka kerta siihen, että jotakuta sattuu..

Ja huikea juttu oli se, että meidän kummipoika 10 kk alkoi kävellä meillä ekaa kertaa elämässään oikein pitkiä pätkiä! On kuulemma muutamia päiviä ottanut jo askelia ilman tukea, mutta että ekat pidemmät kävelymatkat tehtiin meillä!!!! Oi miten hienoa! Outoa vaan nähdä tämä pieni vauva kävelemässä! On jo niin iso poika! Siinä on kyllä niin suloinen vauva, että! Mitähän pikkupoika mahtoi miettiä meidän mekkalasta tänään?

Mutta että täytyy kyllä sanoa, että suku on paras! Mukavaa oli! Oli kyllä niin kiva nähdä veljen vaimoa ja tyttöänsäkin!! Ei tule liian usein nähtyä kyllä, niin kaukana kun asuvat! Onneksi kuitenkin on tämä SOME. Saa yhteyttä pidettyä! Vaikkakaan sitten minkäänlaiset somet ei kyllä voita live-tapaamisia!

Huomenna on ystävänpäivä! Olen ollut huono ystävä, kortin korttia en ole lähettänyt. Lähetänkin nyt kaikille OIKEIN LÄMPIMÄT YSTÄVÄNPÄIVÄTERVEISET! Olen onnekas kun olen saanut hienon perheen, sekä lapsuuden perheen että nykyisen perheen, ja niin PALJON hyviä ystäviä! Olen kaikesta tästä kiitollinen ihan joka vuoden päivä!